Hyvää uutta vuotta!

Hyviä uusia vuosia kaikille! Myö vietetään sitä Jetin parhaan kaverin luona ja kissat oleilevat rauhassa kotona. :)

Joulu ohi ja uutta vuotta odotellaan

Huh! Menipä joulu ja loma nopeasti, huomennahan sitä pitäisi palata jo töihin. Ennen sitä päivitystä mitä kaikkea yli viikon hiljaisuus on pitänyt sisällään. Varoitus: kuvia voi olla paljon

Viime sunnuntaina matkasimme Pohjois-Karjalaan joulun viettoon, joka oli eläinlapsukaisille enemmän kuin ihanaa aikaa: nehän suorastaan rakastavat mummolaa. <3

"LUNTAA!!!"

"Herrrttinen, kylymäh!"

Tässä nyt kuvia lataillessani koneelle, tajusin, että keskimmäinen lapsukainen ei ole koko joulun aikana osunut kameran linssin eteen..! On tainnut mummolan hyvät piilopaikat viedä voiton. :D

Lumi oli se mitä Eläintarhan kuopus eli Jeti on odottanut pitkään (myöskin mamma), joten lumen näkeminen sai aikaan maailmanluokan flippikohtauksen ja innon. Ainakin hauva oli jokaisen päivän jälkeen rättiväsynyt, kun lenkit venyivät kymmenien kilometrien pituisiksi ja lenkkien jälkeen sai telmiä mummolan pihassa lumipenkoissa. :) Kissoista Miiko kävi kerran vilkaisemassa ulkoilmaa ja totesi sen olevan turhan kylmää ja lumista hänen makuunsa. Joten loppuaika vietettiin sisällä, lämpimän uunin läheisyydessä. <3

"Oon talvihevonen!"

"Mummo rakens miulle kaverin!!!"

Kissat olivat poissa kameran edestä, joten Jeti korvasi nekin

"Hä, miks pitää poseerata?!"

"Namnam, joulukeppiä"

Joululahjojakin eläinlapsukaiset saivat paljon, leluja enimmäkseen. Jetistä kissankin lelut olivat mielenkiintoisia, mutta paras lahja oli kyllä mamman ostama pallo. :D Kissat innostuivat hiukan omista leluistaan, mutta päätyivät sitten siihen lopputulokseen, että nukkuminen on parasta.

Kissojen lahjat, (osa niistä siis, leluhiiriäki tuli paljon)

Jetin lahjat

Eläinlasten ja niitten mamman touhuilut

Sillä on nyyttärit..!?

"Ihan tyhmää kun se vaan touhuaa eikä anna miulle mitään"

Viimeisten ennen joululomaa olevien työpäivien kunniaksi meillä on töissä joka vuosi nyyttärit. Koska itse oon tän viikon saanut painaa iltavuoroja, jouduin eilenkin työpäivän jälkeen kymmenen aikoihin väsertämään omat tuomiseni. Mikä ei haittaa, mutta pakko myöntää, että pikkuisen väsyttää leipoa puolille öihin saakka. Jeti onneksi piti seuraa ja yritti varmistaa josko jotain hyvää tippuis alas suuhun. Valitettavasti Jeti ei oikein tajuu, että suklaa ei ole koirien ruokaa eikä siksi mitään tipu edes vahingossa lattialle. :D  Resepti on siis cookie dough -leivokset, ihan suussa sulavia. <3

"Oot ihan tylsä, anna nyt sitä herkkuu!"

Kissapojut eivät leivontoihin osallistu muuten kuin härnäämällä minnuu vaatimalla huomiota ja puskemalla ruokapöydän jalkoja. Miiko on varsinkin mestari tässä hommassa, ihan kuin sillä kissalla olis viime aikoina lisääntynyt toi huomionkerjuu. Fasu taas oli käpertynyt töistä tuomani laatikon sisään ja päätti ignorata koko homman niin kuin aina. Parempi antaa pahvin häärätä mamman jaloissa. 

Lapsukaiset ovat tällä viikolla saaneetkin touhuta ihan kunnolla. Kissat ovat kovasti yrittäneet sisustaa kämppää uudelleen (Miiko on muun muassa sitä mieltä, että parvekkeen oven eteen laittamani verhot ovat rikos hänen luomaa feng shuita vastaan) ja Jeti on saanut leikkiä uuden kaverinsa kanssa, johon tutustuimme jo lokakuun alussa. Pääsipä jopa hoitoonkin tiistai-iltana, kun olimmet molemmat avopuolisoni kanssa iltavuoroissa. Ainakin tiesi, että sillä oli hauskaa ja hoitotäti piti hyvää huolta. Ja huomenna Jeti saa vieraakseen parhaan ystävänsä Masin, joka tulee kyläilemään oman mammansa kanssa ja tuo samalla ystävälleen myöhästyneen synttärilahjan. Paremmin ei vois joululoma alkaa. :)

"Hä, kuka muka sanoo, että suklaa on myrkkyy?!"

Enää 8 yötä jouluun

Mummolassa viihtyy, vaikkakin talon valtaistuin on matamin hallussa

Vielä olisi jäljellä muutama päivä ennen kuin auto starttaa ja lapsukaiset pääsevät Pohjois-Karjalaan mummon luokse kissan(koiran)päiviä viettämään. Paljon on vielä tehtävää ennen sitä, mutta onneksi apurit pitävät huolen, että saan kaiken tehtyä ajoissa.

"Mamma ei selkeesti tiiä mitä mie haluun"

"Jospa mie keskityn sit itteni puhistamiseen"

Onnekseni löysin mainioita lahjoja kaikille lapsukaisille ja nyt pitäis vielä keksiä äipän matamille ja veljen kahdelle tyttökissalle sopivat lahjat. Aikaa on vielä ja katsotaan sitten joulun aikoihin mitä lapsukaiset saivat paketeistaan. :)

Vauhdikkaan viikon loppu häämöttää

Mitäpä tuohon sen kummempia lisäilemään. Kulunut viikko on ollut vauhdikas, eikä pelkästään miun elukoille vaan myös niitten emännälle.

Muutama päivä sitten päätin ihan hupina aloittaa oman blogin ihan omaksi ilokseni, koska tykkään hirveesti kertoilla (eläin)asioita muillekin kuin vaan äipälleni, avomiehelleni ja työkavereilleni, jotka niitä joutuu aika paljon kuuntelemaan. Onneks sentään muutkin ympärilläni ovat hurahtaneita elukoihin, mutta vain harva on sekä kissa- että koiraihmisiä kuten mie. Tästä johtuen siis omistan kissojen lisäksi koiran ja haaveissa olisi lisätä tähän Tarhaan vähintään yksi kissa ja yksi koira. Mut kuulemma saan odottaa sitä, kunnes vähintään yksi näistä nykyisistä eläinlapsukaisista kupsahtaa, ja sit saan joko kissan tai koiran. Jaa-a, siihen voi vierähtää helposti se kymmenen vuotta enkä mie oo tunnettu kärsivällisyydestäni. :D

Lunta sais jo tulla!

Meiän perheellä on tapana viettää joulu miun kotiseuduilla Pohjois-Karjalassa ja sinne me matkataankin vähän yli viikon päästä. Koiralla on vakioeläinlääkäri täällä pk-seudulla, mutta kissoja oon tottunut käyttämään kotiseuduilla eläinlääkärin hoivissa. Siksi tänä vuonnakin varasin kiltisti ajan eläinlääkärille molempien kissapojujen rokotuksia varten. Ja mikäs sen ihanampaa kuin kuulla ne kirotut sanat: "anna matolääke nyt."

No, meiän vanhempi kissa on ihan OK tablettien kanssa, koska se raukka on joutunut hammasoperaatioiden vuoksi syömään viikon kuurin antibiootteja ja kipulääkkeitä - tabletteina. Joten nou problem, tabletti sujahti ja kaikki hyvin.

Mut nuorempi sitten... rakastan sitä kissaa älyttömästi, mutta sillä on enemmän kuin pari sietämätöntä tapaa. Ja yks on tablettien syönti.

Miehän en tabletteja syö

Viis minuuttia yritetään syöttää tablettia ja kun lopulta menee, ja huokaisee helpotuksesta, kuuluu kakomista ja kissan suusta tulee vain nielty tabletti ulos. Lievästi sanottuna lensi muutama ärräpää. Eikun uudestaan ja nyt kaikki onnistu, kiitos Latz Party Mix -pussin ansiosta. Miun kissat on nirsoja *piip*, mutta Fasulle selkeästi Party Mix -pussin namit maistuu.

Katokin, että oli viimenen kerta...

Mie kävin vähän kunnioittamassa rakkaita eläinlapsukaisiani korjauttamalla syyskuun 5.päivä ottamaani tatuointia 69tattoo- studiossa. Parasta työtä mitä oon ikinä tähän päivään saakka saanut, vaikka omistankin (vasta) 3 tatuointia.

Kolmas kissan tassu on omistettu miun äipän ihanalle kissamatamille, joka myös vierailee teksteissäni, koska tyttö on ollut osana elämääni jo 13 vuoden ajan.

While we - don't - sleep

TERVETULOA!

Tästä alkaa Eläintarhan asukkien blogielämä tässä hurjassa bloggausmaailman pyörteissä!

Nuoren bloggaaja-alun mietteitä ja ajatuksia ovat tervetulleet lukemaan ihan kaikki, ikään tai sukupuoleen katsomatta. Enimmäkseen blogin maailma pyörii Eläintarhan pääasukkien eli 6- ja 5½-vuotiaiden maatiaiskissojen ja juuri täyttäneen 2-vuotiaan koiran ympärillä. Voihan olla, että joskus sekaan iskeytyy muutakin. ;)